Noh.. Tietty muutkin jo alkavat odottamaan oikeasti, milloin pikkuinen syntyy. Odotan minäkin päivä päivältä enemmän, vai voiko sitä edes enempää odottaa? Odotan ihan jo olon helpottumisen vuoksi! Eilisilta oli niin tuskaa kävellä, kun tuntee kuinka pää on jo niin alhaalla. Supistuksia tullut tavalliseen tahtiin, joka päivä harvakseltaan. Ikinä ei ole ollut vielä kipeää supistusta, joten niitä odotellessa. Mutta kohta tässä alkaa olemaan jo pinna niin kireällä, että kävelen varmaan synnytyslaitokselle asti, jotta lähtisi jo syntymään!
Olen yrittänyt nyt myös tehdä liikelaskentaa päivittäin, mutta sekin tuntuu olevan niin vaikeeta, kun unohdan jossain vaiheessa aina tarkkailla tai sitten nukahdan. :D Kyllä se ainakin alkuun on ihan hyvin potkaissut, mutta puolessa välissä olen aina jo tipahtanut kärryiltä! Lopussa taas muistan laskea..
Nyt on ihana, kun miehelläni on kahden viikon loma töistä, niin hän on minun tukenani enemmän kotona. Eikä tarvitse miettiä, että jos hän on töissä ja tuleekin lähtö sairaalaan, että millä menisin sinne. :)
Nyt jään tuskailemaan, että milloin se synnytys vihdoin tapahtuu.. Ja ehkä vielä ensviikon viikonloppunakin odottelen ja toivon samaa asiaa...Toivottavasti en.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti