lauantai 15. helmikuuta 2014

Laskettu aika rv 40

Nythän se niinkin maaginen aika tuli kuin laskettu aika.. Puhelin piippaa jatkuvasti, kun viestiä tulee joka puolelta ja kaikki kyselevät, että joko nyt? Yhden kaverin kommentti oli kyllä paras, kun huomasi, että istuin Facebookissa. Hän kysyi "Mitä sä täällä koneella teet?? Sunhan pitäisi olla synnärillä??" Niin...Eihän se laskettu aika nyt sitä tarkoita kuitenkaan. :D Jotkut kyselevät, että milloin se syntyy? No kun en tiedä? Ja yksi kysyy pääsenkö sunnuntaina käymään hänen luonaan vai olenko sairaalassa? :D No en tiedä siihenkään vastausta! :D Se selviää sunnuntaina missä olen! Alkaa naurattaa nuo kysymykset jo.. :D

Noh.. Tietty muutkin jo alkavat odottamaan oikeasti, milloin pikkuinen syntyy. Odotan minäkin päivä päivältä enemmän, vai voiko sitä edes enempää odottaa? Odotan ihan jo olon helpottumisen vuoksi! Eilisilta oli niin tuskaa kävellä, kun tuntee kuinka pää on jo niin alhaalla. Supistuksia tullut tavalliseen tahtiin, joka päivä harvakseltaan. Ikinä ei ole ollut vielä kipeää supistusta, joten niitä odotellessa. Mutta kohta tässä alkaa olemaan jo pinna niin kireällä, että kävelen varmaan synnytyslaitokselle asti, jotta lähtisi jo syntymään!

Olen yrittänyt nyt myös tehdä liikelaskentaa päivittäin, mutta sekin tuntuu olevan niin vaikeeta, kun unohdan jossain vaiheessa aina tarkkailla tai sitten nukahdan. :D Kyllä se ainakin alkuun on ihan hyvin potkaissut, mutta puolessa välissä olen aina jo tipahtanut kärryiltä! Lopussa taas muistan laskea..

Nyt on ihana, kun miehelläni on kahden viikon loma töistä, niin hän on minun tukenani enemmän kotona. Eikä tarvitse miettiä, että jos hän on töissä ja tuleekin lähtö sairaalaan, että millä menisin sinne. :)

Nyt jään tuskailemaan, että milloin se synnytys vihdoin tapahtuu.. Ja ehkä vielä ensviikon viikonloppunakin odottelen ja toivon samaa asiaa...Toivottavasti en.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti